sunnuntai, 29. heinäkuu 2012

UUSI BLOGI!

Päätin jatkaa koiramaisten juttujen kirjoittelua uudessa osoitteessa: http://kanavaraani.blogspot.fi/  Parsonit Balmer, Mimi ja Maisa

 

lauantai, 2. kesäkuu 2012

Tyttöjen "Viralliset Passikuvat"

Oltiin torstaina kylässä Petran luona, ja otettiin koirista seisontakuvia. Hyvin onnistuivat! Tässä nyt sitten viralliset edustuskuvat Mimistä ja Maisasta, olkaa hyvät:

Kamunkorven Marsipaani-Miisu, Mimi, 19kk

 

Green Perry´s Queen of Hearts, Maisa, 4kk

 

Ja sitten vielä muutama seisontakuva kummastakin, hieman eri kulmista:

Mimi

 

Maisa

maanantai, 28. toukokuu 2012

Koko viikonloppu näyttelemässä

 26.5 lauantai aamuna startattiin aikaisin kohti Helsingin Tuomarinkartanon vinttikoirakeskusta ja ryhmänäyttelyä. Ilma oli mitä ihanin! Ja vinttikoirakeskuksen nurmimatto oli kuin Wimbledonin tenniskenttä!! Kyllä siellä kelpasi viettää näyttelypäivää. Todella miellyttävä paikka.

Seurana meillä oli Maisan kasvattaja Petra Morbin (Kennel Green Perry´s) ja Milka (Green Perry´s Milk Made) sekä Anniina ja Mimin puolisisko (isänsä puolelta) Tara (Mahottoman Tehokas Tara). Melko tehokkaasti Tara näyttelyn vetikin, tuloksena ROP ja SERT!!! Onnea vielä tätäkin kautta! 

Koirilla oli niin mahdottoman mukavaa...kuten seuraavasta kuvakimarasta voi päätellä 

Mimi, Maisa ja Milka (maassa) ja terrierimäistä pöhinää

Milka ja Maisa, tämä kuva saa naaman aina leveään hymyyn 

 

Tämä oli varmaan rauhallisin otos mitä saatiin napsittua; mamin kaunottaret Mimi ja Maisa

Maailman suloisin Maisa 

Maisa pääsi vahingossa Tommilta irti, kun minä lähdin kehään Mimin kanssa (hihna petti, kun veto kehään oli niin kova!)...yllätykseni oli suuri, kun huomasin, että Maisa viipottaa kovaa vauhtia kehään mun ja Mimin perään  Kehätoimitsijalla oli hauskaa, kun huomasi Maisan jonon jatkona....totesi vain, että "taitaa tuo tyttö olla vähän liian nuori tähän kehään". Mallikkaasti Maisa siinä seisoi, ja olisi varmaan esiintynyt kelpo lailla....Maisassa on ihan selvää ns. "Kuningatar-ainesta"! No, syksyllä pääsee sitten Maisakin jo korkaamaan näyttelykehät!

Päivä oli tosi mukava, ja koirilla oli todella kivaa. Melko kuumahan siellä kentällä oli, mutta onneksi tuuli viilensi mukavasti. Tuloksien puolesta ei lauantai ollut mitenkään ihmeellinen: tuloksena oli NUO H!!!! ja taas TURKIN takia . Tuomari Tanya Ahlman-Stockmari ei muutenkaan liikaa tykännyt Mimistä, arvostelussa oli kuitenkin paljon hyvääkin, ja se meni näin: "Kaunisilmeinen pää. Oikeat rungon mittasuhteet. vahva kaula. Ei saa rungoltaan lisää jykevöityä. Hyvä raajaluusto. Esitetään tänään pohjavillassa. Rauhallinen käytös. Lievää ulkokierteisyyttä etuliikkeissä. Saisi olla tiiviimmässä kunnossa. Karvapeitteen laatu pudottaa tänään palkintosijaa."

Tottahan se on, että Mimin turkki on pehmeässä kunnossa vielä eikä tosiaankaan parhaimmillaan, ei vaan ole kasvanut trimmauksen jälkeen, ja Mimi on ollut vielä juoksujan jälkeen vähän "vetämätön" ja pikkuisen "turvoksissa". Tätä sen on näiden narttujen kanssa, milloin on juoksut tulossa, milloin valeraskaus menossa......mutta kyllä me vielä joskus osutaan nappiin näyttelyajoituksen kanssa!

Mimistä ei tullut otettua (taaskaan!!!) yhtään poseerauskuvaa paikanpäällä, mutta tässä samalta illalta otos meidän "karvattomasta läskistä"  (Mimin silmien ilmeestä voi päätellä, että rinsessa suunnittelee jotain actionia tapahtuvaksi...Mimarilla on aina joku keppi tai käpy joko suussa tai ainakin mielessä...)

Iltasella lähdettiin koko remmi rentoutumaan ulos metsään, ihan omaan lähimaastoon, kallioille. Tässä mamin oma rakas rinsessa Mimi 

Balmer rentoutui järkevästi varjossa, auringossa oli edelleen iltasellakin KUUMA!

Ja Maisa tyylilleen uskollisesti chillaili nurtsilla ja puskissa...tietty Balmerin vieressä tai vähintäänkin lähettyvillä 

Ja vähän maisemaa tunnelmaa luomaan! 

 

 

"Kepo" (Kennelpoika) Tommi ja poikansa Balmer...ja "rungoltaan ja mittasuhteiltaan oikeantyyppisen" Mimin ihastuttavia ääriviivoja voi ihailla kepon kainalossa 

 

Teksasin Ruusut

 

 

Sunnuntaina 27.5 herättiin taas kukonlaulaun aikaan ja Saabin nokka kohti Järvenpään koiranäyttelyä! Siellä treffattiin taas Petran ja koko Morbinien perheen kanssa. Tällä kertaa mukana oli Milkan lisäksi Luru (Green Perry´s Butterfly), joka ei kuitenkaan mennyt kehään sunnuntaina. Luru on oikea "kehäkettu", jolla tittelirivistöä riittää, ja otti siis sunnuntaina vain lungisti 

Kuvassa iloinen jälleen näkeminen; vasemmalla Milka, etualalla Maisa, takana Luru ja oikealla Mimi. Tytöt tulivat keskenään juttuun NIIN HYVIN!  tuntuivat olevan keskenään yhtä suurta laumaa, Mimikin omaksui Petran "lauman" heti omakseen.

 

Petra esitti sunnuntaina Mimin, joka esiintyy "vieraan" handlerin kanssa yleensä reippaammin kuin minun esittämänäni. ( ISO kiitos vielä tätäkin kautta!!) Tässä Mimi tuomari Vesa Lehtosen tutkailussa arvostelupöydällä. Sunnuntaina tuomarilla oli hyvin tiukka linja, ja minä ajattelin että se on sitten varmaan Mimille korkeintaan H tai T pohjavilloilla....Tuomari ei ollut jakanut yhtään ERIä siihen mennessä, kun Mimin kehä tuli. Kuulin että tuomari halusi nähdä "hyviä liikeratoja ja enemmän draivia liikkeissä", ja silloin ajattelin, että josko se olisi sittenkin Mimin päivä! Mimi nimittäin liikkuu tosi hyvin ja tasapainoisesti. 

 

Mimi esiintyi Petran kanssa oikein mallikkaasti ja ylväänä, häntäkin oli KOKO AJAN PYSTYSSÄ!! 

Tässä odotellaan arvostelua...

...arvostelua, joka kuului näin: "Tasapainoinen kokonaisuus. Hyvä pää joskin kuono saisi olla täyteläisempi silmien alta. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hieman pyöreä runko. Liikkuu tasapainoisesti joka suunnasta. Hyvä karvanlaatu, mutta valitettavasti tänään liian pohjavilloilla."

Tuloksena siis sunnuntaina NUO ERI NUK1 !!! Ja tuomari oli sano nut, että SA:n olisi antanut, jos turkki olisi ollut kunnossa! No vähänkö iloisesti yllätyttiin!  Lauantaina H ja sunnuntaina ERI ja luokkavoitto...vaikkakin Mimi oli ainoa luokassaan  Tiedän ainakin minkä tuomarin eteen vien Mimin tulevaisuudessa (kun turkki on kunnossa!)!

 

Kuumalla hiekkakentällä ehdittiin tietysti myös rentoutua ja vaan mukavasti istuskella. Takana ihana Hiisi (Karvahaalarin Ylen Ykkönen), kameraan tuijottelee Milka ja maassa makoilee tyylilleen uskollisesti Mimi, joka osaa tosiaankin ottaa lungisti.

Koiramaisen ja kivan viikonlopun kuulumiset on ihana päättää tähän hellyttävään otokseen Petran tyttärestä Joannasta ja Maisasta, joiden jälleennäkeminen oli hellyttävää katseltavaa...

Kiitos kaikille vanhoille ja uusille tutuille ja tuttaville mukavasta näyttelyviikonlopusta. Nämä olivat meidän ekat kerrat ulkonäyttelyissä, ja me kaikki viihdyimme loistavasti! Ulkonäyttelyissä Mimikin viihtyi huomattavsti paremmin kuin sisähalleissa...häntäkin pysyi reippaasti pystyssä kaiken päivää! Loppukesästä ja syksymmällä jatketaan taas sitä SERTtien metsästystä, silloin kahden kaunottaren voimin, kun Maisakin pääsee jo kehiin.

maanantai, 14. toukokuu 2012

Tampere KV äitienpäivänä 13.5.2012

Oltiin taas näyttelemässäkin, tällä kertaa mun synnyinsijoillani Tampereella. Määhän olen kotoisin Ylöjärveltä siitä ihan vierestä. Aikasin aamulla lähdettiin ajamaan Tamperetta kohti, ja sitä ennen vietiin vielä Maisa hoitoon. Paikalle oli taas saapunut aika monta parsonia, muistaakseni 42 yhteensä! 

Meillä oli oikeen sukukokouskin siellä, kun paikalle oli tullut mun iskä Ossi, veli Mauno ja sisko Mire, sekä vielä kolme mun puolisiskoa; kaksi Ossin puolelta, Tara ja Tina, ja sitten vielä Nekun toisesta pesueesta se Lissu. Me tultiin kaikki keskenämme TOSI hyvin juttuun, mut niinhän me tullaan kaikkien kanssa! Se kulkee keeneissä!

Tässä me ollaan kaikki sekalaisessa järjestyksessä, äippä lainasi tämän kuvan tuolta mun iskän plokista, toivottavasti sen äippä ei tykkää kyttyrää...Mää seison tossa keskellä valjaissani, maassa makaa Mauno, ja Ossi suputtaa jotain Mirelle. Niin me ollaan kaikki kuin saman marjatertun marjoja, kaikki kauniita ja komeita! Ja ihania ja kilttejä.

Tampereella oli tuomaritäti, joku Luyidmila Nikitina, Venäjältä. Se oli hyvä tuomaritäti, tykkäs meittistä KAIKISTA, ja monista ERI:n arvoisesti. Mää ja Mauno saatiin vielä SA:tkin!! Ja mää VOITIN mun luokkani! Vähäks mää olen hyvä, kerrankin oli tuamari, jolla oli silmät päässä! tämmösiä se Luyidmila musta saneli: "Very typical. Good size. Good length of head. Good eyes. Enough neck. Enough front for age. Enough volume and length of chest. A bit short short (??).Slightly sunking croup. Good coat, movement free with energy."

Tuloksena oli siis NUO ERI NUK1 SA! Mikä oli äipän ja kasvatti-äipän Eijan mielestä TOSI hyvin! Mulla olis kuulemma voinu olla mahdollisuus ihan SERTtiinkiin, jos mää vaan olisin jaksanut edes YRITTÄÄ ESIINTYÄ siellä paras narttu-kehässä........... Se tuomaritäti tykkäs musta, mutta äippää vähän harmitti, kun multa kuulemma katos kiinnostus ihan kokonaan jatkokehissä...No mun mielestä sitä ympäri ravaamista oli nyt vaan ihan liikaa...ainakin tarpeeks. Ja mua rupes sitten ja vähän väsyttään. Äippä oli ottanut ihan KÄVYNKIN mukaan just tätä varten, mut en kai mää nyt semmosesta kävystä innostu mikä EI LENNÄ minnekään, vähäks mälsä käpy! Mun miälestä siellä kehässä nyt ei vaan kertakaikkiaan TAPAHTUNU oikeen yhtikäs mitään, joten määkin olin sitten aikas rauhallinen...

 

Tässä tuomaritäti tarkastelee mua, ja tän pöytäpönötyksen mää kyllä osaan!

Me ollaan tossa ihan keskellä

 

ja tässä kierretään taas sitä kehää....

 

ja kerran vielä pojat!!

 

Välillä pidettiin onneks taukojakin, ja sillon sai herkkuja!! Tässä mää tuijotan äipän käsiä, sillä niissä on kuivattua ANKKAA!

Äipän sylissä huilaamassa 

 

Me jouduttiin sitten lopuks vielä johonki kasvattaja-kehäänkin kisaamaan, siis Ossi, Mauno, mää ja Lissu. Maunoa ei näy tässä kuvassa. ensin on siis Ossi-iskä, sitten mää ja Lissu.

Tossa mää ja Lissu, mää oon vasemmalla. Tolla äipällä ja Eijalla on melko keskittyneet ilmeet, ja me vedetään Lissun kanssa vaan ihan rutiinilla ja tunteella  Toi Lissu on mua nuorempi, mut kyllä sen mun pual-siskoks tunnistaa! Kasvatti-äippä sai meittien avustuksella kasvattaja-luokasta KP:n ja tultiin siis toisiksi. Hyvä me ja onnea kasvatti-äippä Eijalle!

Kiva päivä meillä oli, ja oli tosi kiva nährä vihrosta viimein toi mun Ossi-iskä, ja sisaruksetkin uuremman kerran. Olis vaan ollu kivaa päästä vähän telmimään keskenään, mutta ehkä sitten joskus myähemmin! Tämmöset päivät on kivoja, näkee paljon tuttuja ja saa uusiakin kavereita, ja sitten saa PALJON HERKKUJA!!

Parin viikon päästä me näytellään ihan koko viikonloppu! Lauantaina nährään taas Anniina ja Tara, ja sitten Johanna ja Jussi tulevat Niilon  kanssa sinne ryhmänäytelmään! Kivaa! 

Kotia tultua äippä vei mut ja Balmerin mettään, ja istuskeltiin meitin "omilla kallioilla" aurinkoo ottamassa. Ja sitten kun tultiin takas kotio, Maisakin oli tullut hoidosta! Voi vitsi, että mulla olikin sitä jo ikävä!!! Me kapsahdettiin heti toistemme kaulaan ja alettiin painimaan. 

 

 

 

 

perjantai, 20. huhtikuu 2012

On Siis Kevät

"On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa"... (Tavaramarkkinat: "Kevät")

No ei kyllä ihan Hakaniemen rantaan, mutta Kulosaaren kasinon rantaan...kuljettiin kolmen koplan eli Balmerin, Mimin ja Maisan kanssa. Ollaan ulkoiltu nyt aika ahkeraan Mustikkamaalla, kun siellä A/ ei ole päivisin juuri ketään, B/ siellä ei ole lainkaan koirankakkakasoja, ja sehän on hyvä, kun ulkoiluttaa rokottamatonta pikku pentua C/ se on vaan niin messevä mesta! 

Taustalla häämöttää Kulosaaren Kasino

 

Hauska kuva, vaikka mikään ei olekaan terävää, paitsi Maisan pää! Kuvasta välittyy kuitenkin hyvin meno ja meininki! Taustalla näkyy Korkeasaarta.

 

Toissapäivän retkellä heiteltiin hiekkarannalla keppejä niin maan vimmattua vauhtia; Balmer ja Mimi olivat aivan haltioissaan!! Balmer riehui niin paljon, että veti itsensä ilmeisesti aivan "maitohapoille", onneksi tänään tulikin ns. lepopäivä ihan sään puolestakin, kun on satanut kuin saavista kaatamalla koko päivän...Balmer ja Mimi ovat kummatkin aivan keppihulluja! Puoli tuntia heiteltiin niille keppejä ees taas, ja koirat saivat todella hyvää liikuntaa, nimittäin hiekassa juokseminen LUJAA ei ole kauhean kevyttä  Mimi rakastaa sitä, kun saa oikein kunnolla päästellä höyryjä ulos, eli paahtaa tuhatta ja sataa menemään, se oli suhteellisen helppoa piiiitkällä hiekkarannalla, kun ristinsieluakaan ei ollut mailla eikä halmeilla. Maisaa hiukan harmitti, kun vauhti ei vielä riittänyt toisten mukaan...mutta Maisa ratkaisi asian omalla tavallaan; Maisa odotti aina kun Mimi tuli kohdalle (kovassa vauhdissa) ja tarkkaan tähdätyllä hyökkäyksellä napsautti hampaansa kiinni Mimin valjaisiin, ja roikkui siinä sitten mukana...hidastamassa Mimin vauhtia! Olisi pitänyt saada videolle, oli meinaan sen verran hauskan näköistä touhua...

 

Mimi on hypännyt tässä juuri laiturilta, ja Maisa odotti alhaalla ja nappasi kiinni Mimarin valjaista...maasta se pienikin ponnistaa!

 

Balmer ja Mimi ovat IHAN LIEKEISSÄ kun saavat mellastaa ja kaivaa hiekkarannalla! Huippu-harraste nro1!

Ja tätä tehdään kesällä sitten aamusta iltaan mökin hiekkarannalla...kaamean ulinan säestyksellä...noo, onneksi ei oo naapureita lähellä!!

Pääsiäispyhien aikaan nuorempaa polvea vihittiin tämän hauskan harrastuksen saloihin...Maisa ei ihan vielä syttynyt...

 

...vaan juoksenteli innoissaan ympäriinsä...

...ja otti tuntumaan hiekan todelliseen olemukseen...  Tätä kuvaa ystävämme Anni Aaltonen on kommentoinut sanomalla: " Tässä olis hyvä hepulin alkutilanne" ! Niinpä, sen voi melkein aistia...

 

Puuhaa, haisteltavaa ja tehtävää riitti. Mustikkamaa on oikea parsonien puuhamaa! Ainakin niin kauan kunnes auringonottajat valtaavat joka nurkan ja sopen...mut ei hätää, silloin meidän Saabin nokka näyttääkin Ahvenanmaata kohti 

Tytöt beachilla

 

Kepit ovat niin KOVA JUTTU, ainakin Mimille...varsinainen puuseppä! Mimin pentuaikojen mielipuuhaa olikin kaikenlaisen puisen materian muokkaaminen toisenlaiseen olotilaan...Mimi The Carpenter

 

Ja komee Balmer, uskomattoman hyvässä kunnossa; iloinen ja onnellinen 13-vuotias teräsmiäs, mamman oma MUSSUKKA  Kaikkien "turhakkeiden" (lue: pekingeesien, tipsujen ym.karvaplleroiden) kauhu, lenkkipolkujen kruunattu kuningas, äipän korvaamaton kasvatus-apu, kaikkien kulmakunnan narttujen  päiväunien kohde sekä Mimin ja Maisan PARAS KAVERI ja korvaamaton kurinpitäjä...Balmer on vaan niin ...ja kaikkee yhtä aikaa ja täysillä!!! Koirien koira ja urosten uros, meidän Baltsu.

 

Kaunis, kauniimpi...Maisa!  Paitsi että Maisa on kaunis, hän on myös todella ihana ja rakastettava pentu! Me ollaan kaikki NIIN ILOISIA, että Maisa tuli meille 

 

Täällä sitä riittää lääniä temmeltää! Omakin pää ihanaisesti tuulettuu merituulessa, ja alkaa taas kaivata jo saaristoon...meillä on ollut todella kivoja iltapäiväretkiä Mustikkamaalla, ja koiratkin ovat saaneet juosta ja nauttia vapaudesta. 

 

Ja kotona tehtiinkin sitten loppupäivä tätä....kyllä terrierit ovat sitten suloisia nukkuessaan  Kaikki kolme nukahtivat samoin tein, kun pääsivät autoon, eivätkä jaksaneet kotona edes syödä ennen kuin vasta illansuussa...taitaa se kevätilma sittenkin olla jotenkin väsyttävää...kaikki kolme olivat kuin "palkan saaneita" niin kuin vanha turkulainen sanonta kuuluu. 

Lisää vaan tämmösiä päiviä, väsynyt terrieri on tyytyväinen terrieri...ja sama pätee meihin kaksijalkaisiinkin. Ai että kun on kivaa, kun on taas kevät, ja pian saa olla ulkona melkein aamusta iltaan.