Noi meitin ihmiset tykkää näköjään kuvata tämmösii rehui, täs on ton iskän joku hiano tairekuva. Ei se ny mun miälestä nii kovin kummone oo, mut ajateltiin laittaa näitä ny tänne niinku tunnelman luajaks!
Toi puska näyttää aika jänskältä tua " ei minkää keskel", vähä niinku joku ilotulitus! ( Mut iha vaa näin meitin kesken; emmää ny rupeis ilosta tanssimaa tommottii kuvattuani...
)
Täs taas on äipän maisemakuva, siittä näkyy ettei me missää betonin seassa asuta; eihän siäl helsinkin keskustas kukaa järkevä viitteis asuukkaa! Äippä on sanonu et 10 suvee riitti kyl hänel.
Tässä sitten kuvarokumenttii meitin retkiltä; äippä käy meitin kans joka päivä mettässä, ja aina saaraan olla vapaanaki. se on kivaa. Joka toinen päivä me tehrään semmonen 10 km:n lenkki, ja aikas useen toi iskäki on messissä. Sillon me kuljetaan semmosta reittii minkä varrelle osuu ainaski 2 ketunpesää, ne on aikas jänskiä. Joskus mää voin pyytää äippää ottaan kuvamateriaalii semmosilta reissuilta.
Tässä mää oon taas löytäny niitä mun herkkuja...jäneksen pipanoi! Ne on mun suurta herkkua, mut toi Baltsu ei kyl ymmärrä mitää niitten pääl, vaiks luulekin olevansa joku "kurmee-koira" kun on asunu Pariisis kolme vuatta. Baltsun suurta herkkuu on homejuustot, ja sit se tykkäis kans punaviinistä, mut ei noi ihmiset kyl anna ku vaan vähä lipasta. Mää oon enempi tämmösen paikallisen herkun ystävä; jäneksen pipanat ja kuravesi; niittä ku sais vapaasti nauttii! Mut toi äippä pyrkii aina väliin...
Tääl meitin reviiril on paljo hyviä mettäteitä, tääl me saaraa juasta iha vapaana. Toi Baltsu ny aina kuikuilee ton äipän lähellä, mut mää juaksen erellä! Varsinki ku äipäl on niitä herkkui taskussa, niin toi Baltsu pysyttelee iha tossa äipän peesissä, et se sais enempi niittä! (mut mul onki niittä "omiaki herkkui" pisin poikin mettii, nii etten mää niin paljo noita muita tarvittekkaa!)
Mää aina orotan kiltisti noita muita, vaiks niillä väliillä vähän kestääkin. Emmää ikinä mee NÄKÖETÄISYYTTÄ kauemmas, koska sillon mää tiärän et mul ei oo mitää hätää.
Me ollaa ton Baltsun kans kyl melko hyvä TUTKAPARI, ei meinaa jää ykskään jänes tai ärsyttävä orava huamaamatta!!!
Tunnelma rehu jällee...
Ja sitte illan pimetessä me otetaan viäl piäntä jalkapallomatsii kotona. Tää on kyl ton Baltsun pallo, mulla oli samanlaine punane, mut mää revin siittä kaikk täytteet veks! Nii et mitä semmotteel pallol sit enää tekee ku se on iha littana, pannualuseks joutas! Näittä saa tualta Ikeasta, mut tiaroks vaan, et nää ei oo TERRIERIN KESTÄVII...( lue: Mimin kestäviä!Toim.huom. Balmerilla tuo nimenomainen pallo kesti kyllä monta vuotta.)
Ens kerral mää voin kertoo meitin ihanasta harrastuksesta; käpyjen heittelystä tua meitin takapihal! Se on mun ja Balmun ihan ykkösharraste näin syksyl! Me pyyretää tota iskää ottaa kuvarokumenttii, kun toi äippä ei ehri kun se just heittelee meitil niittä käpyjä kauheella vauhrilla.
