Hepskukkuu, ja hilpeätä helmikuun loppupuolta vaan kaikille lukijoille!
Vähäks hianoo, kun valo vaan lisääntyy ja lisääntyy koko ajan, neljä minuuttii päivässä tulee valoa lisää joka päivä! Se on ihan hei WAU! Kesä lähestyy ja MÖKKIKAUSI, jeeeee! Ja uimakausi. Ja kiva-kausi. Kesällä on kyl eri kivaa.......vaikka on mun miälestä aina kivaa. Äippä ei nyt niin paljoo tykkää siittä kurakelistä lokakuusta joulukuuhun, mut ei se meittii Balmerin kanssa paljoo haittaa! Talvella nää lenkit meren jäällä on kyl ihan parasta!!
Tässä me mennään mää etunenässä (tiätty!!) Kertu ja Maijan kanssa.
Viikonloppuna oltiin sen mun kaverin Kertun ja sen äipän Maijan kanssa Jollaksessa....semmosessa paikassa kun Porvariskuninkaan uimaranta. Aikas hiano nimi paikalle, ja aikas hiano on paikkakin. Me ollaan oltu siällä äipän ja iskän kanssa monta kertaa, mut nyt me otettiin Maija ja Kerttu mukaan. Ne ei ikinä ollu käyny siälä aikasemmin. Kerttu ei kyl kauheesti välittäny siittä hankessa kahlaamisesta, kun sillä on semmotteet vähän lyhyemmät jalat kun meitillä, mut kyl Kerttu selvis kuiteskin iha hyvin. Tässä me Balmerin kanssa mennä viiletetään! Balmerkin villiintyy aina kun päästään jäälle juaksenteleen; ensin se aina haukkuu semmotteen pual tuntii yhtä soittoo...ja jopa jahtaa mua, mitä se ei juurikaan tee, ellen mää oikeen onnistu ärsyttään sitä tarpeeks 
Tästä otoksesta oikeen näkee kun toi Balmer on ihan INNOISSAAN!
Aika hyvin siellä jäällä pystyttiin juaksentelemaan, välillä oli enempi lunta, ja sitten toi Balmer kulkikin ihan äipän jalanjäljissä, ettei sen tarttenu kahlata, mut mää viiletin vaan pitkin aakeeta laakeeta.
Täs mun TYYLInäyte oikeeoppisesta JÄÄLÖNKYTTELYSTÄ...
Tähän väliin äippä halus tunkee taas noitta "tunnelmarehui"
Kertun kanssa meillä oli tosi kivaa...niinko aina! Kerttu on mun PARAS kaveri! 
Ja Balmerin kanssa...
Välillä Kerttu jäi meittistä vähän jälkeen, kun lumi oli syvempää, ja Kertun pää vaan näkyi hankesta...mut mää odotin Kerttua vähän matkan päässä; kaverii ei jätetä!!
Sitten piti aina välillä tarkkailla maastoa...siälä näkyi jokunen pilkkijä ja hiihtäjä horisontissa....äipän miälestä piäninä pisteinä...mut sehän ei estäny mua ja Balmerii huamaasta niittä!!!
Haloo, hei!!!! Havaittu pilkkijöitä tyyrpuurissa!!! Pakkohan mun sitten oli vähä komentaa niitä, kun ei toi Balmer ollu niistä moksiskaan!!
Balmer oli kyl muuten tarkkana ku porkkana!!
Ja tää ei oo sitten mikään tippukiviluala...yhren saunan terassin alapuali oli jäätynyt tommotteeks ja iskä otti siittä paljon kuvia.
Äippä halus ottaa Iskästä ja Balmerista kuvan, kun aikas useen toi iskä on näillä retkillä ton kameran takana.
Välillä oli pakko pitää piäntä evästaukoo.
Ja äipällä on AINA taskussa pussillinen semmosia pehmeitä kana-tyynyjä; Kyl ne mullekin maistuu ulkona, mut sisällä mää en syä niittä koskaan!! Balmer on ihan hulluna niihin, kulkee lähellä äippää ja tuijottaa vaan monesti äipän taskuu, kun se tiätää että niittä kana-tyynyjä on siälä. Mulle ei tu koskaan mitään sanomista kenenkään kanssa ruuasta, mää tiärän että sitä on aina ja tarpeeks, ja ettei mua kuiteskaa jätetä ilman. Onhan maailmassa paljon miälenkiintosempiakin juttuja kun ruaka!!!!! Balmerkaan ei koskaan kyttää ruakaa, eikäs meillä oo koskaan ollu mitään sanomista ruuasta; ja sitä paitti joskus mää saan syärä Balmerin lautaseltakin sen ruuat, vaikka se olis ite siinä viäressä; Balmer on sillain kyl eri reilu tyyppi. Aika usein me vaihdetaankin lautasia Balmerin kanssa, jotenski se ruaka on niinko toisen lautaselta makosempaa
Toi äippä on sanonu, että meitin kotona ei koirien tartte kytätä ruakaa eikä tapella siittä; sitä on aina ja tarpeeksi, ja koskaan ketään ei jätetä ilman. Ja ruualla ei leikitä eikä sillä kiristetä; sitä ei niinko käytetä pelinappulana koirankasvatuksessa; äippä onkin sanonu et nappulat nappuloina ja kasvatus kasvatuksena....meillä piretään myäs aina kuivaruakaa kupissa, eikäs äipän koirat oo kuulemma koskaan ollu ahneita eikä ikinä tapellu ruuasta tai vahtinu sitä...niin et kyl se sitten varmaan tiätää mistä se puhuu. Äippä sano tualta viälä, et se haluaa et sen koirat niinko tottelee ja haluaa olla sen seurassa muutenki kuin ruuan takia...Mää voin ainaski omasta pualestani sanoo, että mää olen aina saanu tarpeeks ruakaa ja se on ollu hyvää. Varsinki se paahtopaisti....ja kana. 
Ja kyl ton äipän ja iskän kanssa on niin kivaa, et kyl mää niittä rakastan vaikkei sitä paahtopaistii oliskaan!
Tässä mää kyl katon äippää näin tiiviisti sen takia, et kohta siältä taskusta tulee kuivattuu ankkaa lisää...kun mää tulin kutsusta luokse enkäs lähteny niitten pilkkijöitten perään.....kuivatun ankan takia kannattaa jo vähän tullakkin....mut jos olis ollu jotain kuivii nappuloita, niin sitten ne pilkkijät olis kyl vetäny pidemmän korren....
Balmer, mun oma kaveri
iskä ja Kerttu....Kerttua ei meinaa eres nährä kunnolla tuolat iskän mustan untuvatakin uumenista...
Toivottavasti viälä päästäisiin uurestaankin tonne jäälle....ennen kuin se valo lisääntyy niin paljon että sulattaa jäät pois!
